Messuterveiset

Hyvät ja huonot uutiset... Kauppa kävi, ja tuotteet loppuivat kesken. Aivan loistavaa, että ostitte kristallisydämiäni, Kiitos! Poistuin paikalta vain neljän tunnin myynnin jälkeen.

Koska materiaalini loppuivat noita sydämiä valmistaessa, en voi niitä lisääkään tehdä. Harmi, sillä huomenna olisi koko päivä aikaa messuilla. Ensi viikon suunnitelmissa siis matskujen keräilyä. Ja huominen tulee olemaan itselleni hyvin ansaittu vapaa päivä. :)

Kiitos näistä messuista! Kuume nousee päästä seuraaville mahdollisille...

Kiitän kaikkia Myyrmäen suurkirppiksellä tuotteitani ihastelleita ihmisiä. Oli mukavaa tavata käsitöiden ystäviä ja harrastajia. Ja kiitos heille, jotka blogiani ovat käyneet tuon mainonnan jälkeen tutkimassa. :)

OVIKRANSSEJA

Kranssien tuunausta ja somistusta...

Tilava työpöytäni. Oikeastaan siinä käy yleensä aina niin, että tarvikkeet ovat pöydällä ja minä tuotteen kanssa lattialla... :D

Sytykkeitä jälleen...

Olen taas pyöritellyt sytykeruusuja sormet steariinissa... Jokseenkin huippu terapeuttista repiä valmis pakkaus täysin repaleiseksi ja saada sitten niistä riekaleista lopputuotteeksi jotain Oikeasti Kaunista, jokainen ruusu on kuitenkin uniikki, käsintehty.

Nämä siis todellakin ovat sytykkeitä: sytyttävät takkatulenkin lempeästi ja varmasti. Se palaa kauniista ja pidempää kuin useimmat muut sytykkeet. Ja ovat kauniita takasreunan somisteenakin. 

Mikäli haluat itse kokeilla näiden valmistamista, omat kuvalliset ohjeeni löydät täältä.

***

Steariiniaiheeseen liittyen, tapasin jonkinlaisen kirjoista nidotun kynttilänjalan kerran ystävälläni. :) Ajattelin tehdä joskus sellaisen itsellenikin. Viime viikonloppuna muistin tuon ajatukseni tutustuessani aurinkoiseen verhotangon päätyyn tuttavani pihakirppiksellä. Löysäsin vähän ruuvia, käänsiin aurinkoa ja kiristin takaisin, se näytti juuri sopivalta kynttilän pidikkeeltä... 

Hetki vain ja sain vihdoin omani olohuoneen pöydälle!

Tuikkulyhtyjä

Jos muulloinkin, niin etenkin syksyn pimeinä iltoina, valaisen kotini kynttilöin. Rakastan elävää tulta, sen voimaa ja herkkyyttä. Voisin tuijottaa liekkiä loputtomiin, seurata sen tanssia ilman kanssa. Se on jotain niin lumoavaa, etten tahdo saada silmiäni toisaalle. Kunniaa tuikuille ja kynttilöille.

Purkkien kierrättäjänä askartelin vielä herkkusuille eväspurnukoita, lapseni rakastuivat näihin heti! Ja kivalta tuollainen näyttää naulakossa roikkumassa ihan vain somisteenakin. Yummy-purkkiin jos myöhemmin laittaa tuikun, pääseen sydänkristalli edukseen kimalluksellaan.

Väriterapiaa ja tauluja

Nurkkiin on kertynyt kaikenlaisia purkkeja ja purnukoita, ja lisää sopivanlaisia etsittiin ympäri kyliä. Yhden erän maalasin ja latasin jokaisen purnukan täyteen tiettyä tunnetilaa ja asennetta. Jonain päivänä, kun tuntuu, että olen jotain niistä vailla, voin sitten vajettani purkista täyttää. :D Paitsi... Kaksi purkkia lähti kylläkin jo näkemään maailmaa, joten Järkeä ja Aikaa en taida jatkossakaan kovin omata...

Aikanaan massailemani kirjaimet maalasin samalla vauhdilla iloisiksi.

Dyykkasin erään roskiksesta pari rullaa kivan oloista tapettia, jotka empimättä keräsin mukaani. Toisen roska on toisen aarre! Näinhän se menee. Kehyksiin vaan ja tekstiä seuraksi.

Sydämiä...

Joitakin asioita nyt vaan tarvitsee vääntää rautalangasta. Tällä hetkellä tuntuu, että sydämiä. ;)
Sydänten sisään olen ripustanut aitoa kristallia tunnelmaa luomaan.

Tutilliset sydämet ovat ihania viemisiä vauvaperheeseen. Odotankin innolla, että pääsen tapaamaan raskaana olevaa ystävääni...

Lorna Byrne

Jostain syystä minulle ilmeni vasta eilen Lornan olevan Suomessa vierailulla. Olen lukenut hänen kirjojaan ja pidän hänen armollisesta ajattelutavastaan. Vaikka olinkin ajatellut laulavani tänään Järvenpään kirkossa Jesus Christ Superstar -konsertissa, huomasin ostavani itselleni lipun Lorna Byrnen

MESSAGE OF HOPE TOUR 2012 tapahtumaan   Finlandia-talolle. Lorna vierailee kuitenkin suhteellisen harvoin Suomessa saakka, ja toinen JCS-konsertti meillä on heti huomenna. Olen siis tyytyväinen päätökseeni. :)

Nyt maalailemaan visioimaani juttua, nautiskelemaan aamun ihanasta rauhasta ja tarpeellisesta teestä. Oi, Elämä, rakastan lauantaipäiviä!

Lorna

Hmmm...

On ollut taukoa bloggaamisesta, mutta mistään muusta ei sitten olekaan ollut.
Maailma muuttuu, niin minäkin. Muutoksia elämääni onkin tullut ja paljon. Mitä tämä kaikki lopulta tuo tullessaan, sen aika nayttää. Ainakin sydämeni on avautunut ja ymmärrys lisääntynyt, siitä olen varma.

Eilen oli Lahden Kärkkäisellä järjestetty peräkonttikirppis. Vaikka paikalla oltiin 15min tapahtuman alkamisesta, oli kaikki paikat ja lisäpaikatkin jo täytetty. Ystävällisyydellä ja pienellä puheella seurueemme sai kuitenkin jaetun paikan erään pariskunnan kanssa. :) Kiitos edelleen heille siitä. <3 Tavarakin kävi kaupaksi.
Seuraavan kerran sitten Myyrmäen suurkirppiksellä. Tervetuloa!

Sydänvaloa

Tällainen piti tehdä. Aikalailla muistuttaa sitä, minkä mielessäni näin. :)

Ensitöikseni sain etsiä käsiini luonnosta seitsemän sopivaa kiveä ja käydä maalaamaan niitä seitsemällä eri värillä. Lapset maalailivat ylimääräisiä kiviä omilla sormiväreillään. Koska tämä teos on sydän- ja avautumisasia, piti sydänkiveä hieman korostaa.

kivat kivet

sydänkivi

Seuraavana ehtivänä päivänä pääsin hakemaan lisää puutavaraa Vainiolta ja maalia K-raudasta. Sitten piirustus-, sahaus- ja hiomispuuhiin, missä Neiti Näpsä toimi tehokkaana apuna ja Herra Hupsu työnjohdollisissa tehtävissä.

harppi

Neiti Näpsä

Kuviosahaaminen niin, että molemmat osat säilyisivät käyttökelpoisina, ei mielestäni ollut aivan yksinkertaista, mutta onnistui kyllä pähkäilyn ja puurtamisen jälkeen. Maalasin ensin taustan, koska jouduin hakemaan lopullista väriä buddhalle hetken aikaa. Olohuoneessa maalaaminen tuo omat haasteensa myös tähän harrastukseen, etenkin kun en löytänyt puristimia mistään ja pyörän mallinen kappale liikkuu tunnetusti aika herkällä. Roiskeita sain sitten tärpätöidä irti niin lattiasta kuin tv:stänkin.

kivien mallailua

taustan maalaus

Taas viisastuneena odotin poutapäivää ja maalasin buddhan ulkona. :) Valkoista pohjaksi, helmiäistä pinnaksi ja päälle vielä chakrat väreittäin. Hilettäkin piti heittää kuvioihin, jotta saa valoista ihanaa säihkettä.

pohjamaali

...ja pintamaali

Olisin halunnut hieman erilaisiksi nuo buddhan chakrat, mutta omistan niin onnettomat välineet, että oli tyytyminen näin. :/ no, pieni miinus hyvässä lopputuloksessa ei niin enää tunnu. Kivet liimalla kiinni ja pitkä kuivatus, jotta pysyisivät kauan paikoillaan.

hyvin istuvat yhteen

Rautakaupoista ei löytynyt oikeassa kulmassa olevia tarvitsemiani pidikkeitä. Halusin buddhan suoraan taustan eteen koholle. Ostin sitten sinnepäin-pidikkeet ja taoin ne takapihalla uuteen muotoon. Niistä tuli jopa suorat. :D Kiinnitys paikoilleen ja valojen ostoon.

Olin käynyt soveltuvia valoja etsiskelemässä jo parin viikon ajan, ja oikeana päivänä menin sitten lopullisia ostamaan.. Sähkötaloon oli juuri tullut aivan uudenlainen valosarja, joka toimi kaukosäätimellä!! :D Siinä on monta eri vaihtoehtoa valaisulle, ja mikä hienointa se käy läpi kaikki chakrojen värit. I LOVE IT <3

sähköteknikkona

 Seinälle ja tutustumaan. :D

 

Teos on jokaisella valonsäteellä erilainen ja välittää valtaisaa sydänenergiaa. Aivan mahtava hämärässä. Tälle on jo koti, mutta se pääsee sinne vasta, kun koti on löytänyt osoitteen. :D

Elefantit

Lapset askartelivat äidin iloksi. Käden jälkiä. Olihan niitä muutama muuallakin kun suunnitellulla pahvilla :D Käden jäljistä tuli elefantteja. Ja sanat toivat ne pianon äärelle. Pianon päällinen näyttikin turhan valkoiselta, taulu tiesi paikkansa. Hyvä näin!

Taulu sopii paikalleen mielestäni täydellisesti

taulu nimeltä Universaali Rakkaus

 

Valotuksesta riippuen taulu näyttää hieman erilaiselta. Oikeastaan se näyttä joka kerta erilaiselta :)

 Tauluni valmistui. Anonyymin sulkaidea tuntui heti omalta, kiitos. :) Näin mielessäni taulun valmiina: se oli sininen ja tuikkiva. Koska sinistä kiviin soveltuvaa maalia ei omista varastoistani löytynyt, suuntasin kulkuni rautakauppaan. Maalasin koko taulun tuhdin siniseksi, ripottelin glitteriä kivien muotoa korostamaan ja muistuttamaan niiden hehkumista maasta löytymishetkellä. Kivien tarinan voit lukea täältä.

Pohjamaalauksen jälkeen jätin työn kuivumaan, ja kävin maalaamaan taulun kehyksiä. Valkoinen tasapainoa ja rauhaa tuomaan, valkoiset kehykset myös korostavat tauluun tulevaa höyhentä sopivasti.

Kehysten kuivuessa pintakäsittelin taulun helmiäislakalla. Tämä nostaa kivien luonnollisen muodon esiin ja elävöittää pinnan uudelle asteelle, koska siniseen väriin tulee aivan uusia sävyjä. Valkoinen höyhen tauluun ja taulu kehyksiin. Jotenki kaikki nämä sävyt ja muodot tuovat mieleeni myös avaruuden, iäisyyden ja kaiken muun ihmeellisyyden. Tykkään! Kiitos elämä, kiitos enkelini.

kivistä kauneutta

Lähdin kävelylle Jättiläisen kanssa. Kuljimme tapamme mukaan metsäpolkua, mikä vie kivisen harjun raunalle. Polku kulkee harjun vierustaa, enkä koskaan ole poikennut harjun kohdalla reitiltä. Olin kävellessäni pyytänyt vastausta erääseen asiaan. Harjun luona jalkani veivät vyöryneiden kivien luo harjun alapuolelle. Seisoin siinä ihmettelemässä, kunnes huomasin maassa hehkuvia sydämiä. Ympärilläni oli kahdeksan sydäntä.




Nostin lähimmän käteeni nähdäkseni, olinko vain kuvitellut sydämen, mutta kädelläni lepäsi sydämen muotoinen kivi. Keräsin ne kahdeksan sydämen muotoista kiveä ja ihastelin niitä. Koin monia tunteita.














Halusin tallentaa tuon hetken, saavuttaa sen tunteen uudelleen. Vahvaa pahvia, puukkoa, liimaa, soraa ja nuo ihanat kivet... syntyi taulu, joka pääsee aitiopaikalle kodissani.

Taulu on ihana luonnollisuudessaan, mutta silti olisin sitä mieltä, että jotain lisää se vielä kaipaa. Ideoita?